Kategoriat Blogikirjoitus

Ihmisten vallankumous on tämän ajan tärkein ilmiö

Ihmisten vallankumous on tämän ajan tärkein ilmiö

Tulevaisuutta käsittelevät puheenvuorot ovat jo pitkään hehkutelleet räväköillä ennustuksilla uudesta teknologiasta. Samalla vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen suuri vallankumous, jonka ymmärtäminen on yhtä välttämätöntä. Ihmisten voimaantuminen, human empowerment, on kovaa vauhtia mullistamassa yritysten toimintakentän, kilpailuetutekijät ja innovaatiot.

Neljäs teollinen vallankumous on täyttä totta ja sen tuomat futuristiset tulevaisuuskuvat kutkuttavat mieliä. Mitä räväkämmän teknohenkisen tulevaisuuden maalaa, sitä enemmän saa kuulijoita seminaareissa. Bestseller-kirjailija Yuval Harari  myy miljoonia kirjoja muun muassa väittämällä, että info- ja bioteknologian sulautuminen yhteen voi jopa tuhota koko ihmiskunnan.

Uusiin teknisiin innovaatioihin on kautta historian liitetty suuria pelkoja. Jopa niinkin hyödyllinen keksintö kuin hehkulamppu aiheutti 1900-luvun alussa suurta huolta mahdollisesta väärinkäytöstä. Olemme tällä hetkellä kuitenkin jopa ennätyksellisen pessimistisiä kehityksen suhteen. Häikäisevät yli 90 % länsimaissa asuvista uskoo maailman muuttuneen huonompaan suuntaan. He ovat kuitenkin väärässä. Maailma on jo pitkään kulkenut kohti parempaa. Poikkeuksiakin toki on, suurimpana luonnollisesti ilmastonmuutos.

Mutta ei siis ehkä ihme, että teknologisen vallankumouksen pelottava lumo on peittänyt taakseen tutumman oloisen ison muutoksen. Siitä ei saa yhtä räväköitä otsikoita. Lisäksi on pelättävissä, että se tuo mukanaan paljon hyvää. Etenkin kuluttajille, mutta todennäköisesti myös maailmalle. Ja riittävän nopeasti reagoiville yrityksille.

Valta ei ole siirtymässä teknologialle – vaan ihmisille

Olemme nimittäin jo keskellä ihmisten vallankumousta. Yksilöllistymisen nousun ja uuden teknologian mahdollistamana ihmiset ovat voimaantuneempia kuin koskaan. Aiemmin yritys tai brändi päätti mikä on ”in”, nyt sen päättävät ihmiset.

Ihmisten uusi valta ja samanaikainen kilpailun lisääntyminen pakottavat yritykset ymmärtämään asiakkaitaan paremmin. Asiakaskeskeisyydestä on jo tullut monella toimialalla tärkein kilpailuetutekijä.

Menestyvien innovaatioiden perustana voi tässä uudessa ajassa olla ainoastaan asiakkaalle tuotettu arvo ja ihmisten aidot tarpeet. Pelkän uuden teknologian tai raaka-aineen varaan luotu innovaatio ei menesty. Siksi myös arkeemme tunkeutuva monia innostava uusi teknologia tulee menestymään kuluttajamarkkinoilla vasta silloin kun se kiinnittyy aitoihin ihmisten tarpeeseen.

Tulevaisuuden menestys löytyy usein ihmisyyden ja teknologian risteyksestä

Liian optimistista? Pitänee päättää blogi siis vähintään yhteen kalmankalpeaan tulevaisuuden ennusteeseen. Ei, en usko, että ihmiskunta kuolee pois kuten Harari spekuloi. Mutta liian kauas ihmisten todellisesta arjesta jäävät toimijat, tuotteet ja palvelut tulevat kyllä pian häviämään sukupuuttoon.

Tiitta Vaulos
Strategist, asiakaskeskeisyys & uusi potentiaali

 

Viisi faktaa ihmisten vallankumouksesta:

  1. Länsimaissa asuvat ihmiset ovat voimaantuneet nopeasti.
    He mullistavat jo näkyvästi yhteiskuntaa, politiikkaa, brändejä ja yrityksiä – ja muutos tulee vain kiihtymään.
  2. Voimaantumiseen liittyy kasvava halu saavuttaa paras mahdollisen elämä.
    Siksi ns. new premium -markkina on kasvussa: sisältäen aitouden, läpinäkyvyyden, hyvinvoinnin, vastuullisuuden ja itsensä kehittämisen arvostamisen. Niiden yli jyrää usein vain nopeuden ja helppouden vaade.
  3. Pelkkä pintaymmärrys asiakkaista ei enää riitä.
    Parhaat tulevaisuuden brändit ja tuotteet saavat käyttäjänsä kokemaan ylpeyttä niiden käyttämisestä.
  4. Viisas johtaja suunnittelee ja mittaa asiakkaalle tuotettua arvoa.
    Jatkuva asiakasarvon tuottaminen onnistuu vain jos asiakaskeskeisyys on viety konkretiaan kaikissa toiminnoissa, sitä johdetaan ylhäältä ja sen toteutumista mitataan.
  5. Menestymisen logiikka muuttuu.
    Yrityksen poikkeuksellista menestystä selittää yhä useammin yrityksen kyky kuunnella asiakkaitaan. Elämme aikaa, jolloin ihmisten ja jopa maailman aito auttaminen on usein liiketaloudellisestikin kilpailukykyisin strategia.