Kategoriat Blogikirjoitus

Brändi liiketoiminnan johtamisen välineenä

Brändi liiketoiminnan johtamisen välineenä

Mitä pitää ottaa huomioon, jotta voit siirtyä brändin johtamisesta brändillä johtamiseen? Patenttiratkaisuja ei ole, mutta seuraavat asiat pitää joka tapauksessa huomioida: 

1 Brändin arvo mitataan siinä, kuinka hyvin se kykenee vaikuttamaan valintoihin.

Tämä yksinkertaisen kuuloinen asia on kaiken markkinoinnin mitattavuuden pohjalla. Jos brändi ei vaikuta valintoihin eli ei muuta asiakkaiden käyttäytymistä, ei sillä ole liiketoiminnalle merkitystä. Mielikuviin ja ajatuksiin vaikuttaminen pitää toki olla brändien agendalla, mutta valtaosa tekemistämme valinnoista tapahtuu ilman pitkää ajatteluprosessia, autopilotilla tai muuten tiedostamatta.

Monimutkaisen asiasta tekee se, että käyttäytymisen triggereiden, ajureiden ja motiivien ymmärtäminen on vaikeaa – erityisesti siksi, että ihmiset eivät usein itsekään osaa selittää tekemiään valintoja. Holistinen näkemys ihmisten maailmasta ja siinä tehtävistä valinnoista on kuitenkin mahdollisuus muodostaa, kun käytössä on riittävän monipuoliset datalähteet sekä kyky tulkita dataa näkemyksellisesti.

2 Vaikuttaakseen valintoihin on brändien edustettava jotain kohderyhmälle merkityksellistä. 

Brändien merkityksellisyyden kannalta ylivoimaisesti tärkein kohderyhmä on oma henkilöstö. Tämä on erityisen tärkeää palvelubisneksessä, jossa tuote muodostuu asiakkaiden ja henkilökunnan kohtaamisissa. Kun brändi onnistuu puhuttelemaan innostavasti omaa henkilöstöä, muuttuu se johtamisen työkaluksi. 

Brändien merkityksellisyyttä on tarjottu patenttiratkaisuksi myös asiakkaiden suuntaan. Lukuisissa tutkimuksissa nousee esille, että etenkin nuorempi sukupolvi kaipaa brändeiltä kantaa ottavuutta ja mielipiteitä. Lisäksi on havaittu, että brändit, joilla on vahva merkitys, tekevät usein johdonmukaisempaa – ja siksi parempaa – markkinointia. 

Ripaus skeptisyyttä on paikallaan, kuten kaikkien patenttiratkaisujen edessä. Päälleliimattu yhteiskunnallisuus ilman aitoa linkkiä tuotteeseen tai palveluun paljastuu vääjäämättä keinotekoiseksi.

3 Brändin on omistettava pääomaa visuaalisessa, jossain muussa tai mielellään monessa muodossa. 

Usein väitetään, että brändien pitää käyttäytyä kanavan ehdoilla. Se mikä toimii ulkomainonnassa ei taivu sosiaaliseen mediaan. 

Pitänee paikkaansa, mutta liian pitkälle tässä muokkautumisessa ei saa mennä. Vaikka mielellämme vertaamme markkinointia nuotiotuliin ja tarinankerrontaan, ei ihmisiä useimmiten kiinnosta kuunnella, mitä brändit niille tarinoivat. Oikeastaan päin vastoin. Siksi ostopäätöstä ja valintaa avittamaan on aivoille tarjottava oikopolkuja brändiin liitettävien tunnisteiden avulla. 

Designin merkitys tulee kasvamaan entisestään info- ja brändiähkyn keskellä. Designia ei pidä ajatella pelkkänä visuaalisen pintana vaan esimerkiksi toistaiseksi melko hyödyntämätön alue – äänimaailma – tarjoaa loistavia mahdollisuuksia tunnisteiden luomiselle ja vahvistamiselle.

4 Erilaistuminen on hyvä, erottuminen parempi. 

”Differentiate or die”, uskottiin ennen. Todellisuudessa maailmassa on erittäin harvassa brändit, jotka ovat oikeasti erilaisia siinä määrin, että esim. niiden asiakaskannan rakenteet eroaisivat muista vastaavista brändeistä. 

Valintatilanteessa on tärkeää olla johdonmukaisesti tunnistettava ja tätä kautta muista vaihtoehdoista erottuva. Johdonmukaisesti käytettävät bränditunnisteet ovat tärkein työkalu tässä tehtävässä. Niin epäseksikkäältä kun se kuulostaakin, useimmissa valintatilanteissa haetaan tuttua ja turvallista, ei uutta yllättävää. 

 

Lisätietoja Mikko Hovi, Business Director, +358 44 502 1234, [email protected]