Kategoriat Blogikirjoitus

Tutkimuksen tulevaisuus

Tutkimuksen tulevaisuus

Kuvitellaan, että on vuosi 2029, ja tutkimuksen sekä tieteen maailma on muuttunut täysin – osin peruuttamattomasti. Mitä on tapahtunut?

Kun puhumme markkinatutkimuksessa tapahtuvista muutoksista, emme voi käsitellä niitä irrallisena tieteen sekä akateemisen tutkimuksen kentässä tapahtuvista muutoksista. Vaikka tarkoitusperät eriävätkin, taustalla vaikuttavat muutosvoimat ovat pohjimmiltaan samat. Erityisesti ihmistieteissä sekä teknologian kehityksessä muuttuvat seikat ovat olennaisia.

Niin tieteessä kuin sovellusalueena markkinatutkimuksessa on puhuttu avoimen datan ja avoimen jakamisen tulemisesta eri lähdealustoille. Avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen perustuvat teemat viitoittavat tietämme tulevaisuuteen, jossa dataa entistä vähemmän kerätään itse tai omistetaan itse, vaan hyödynnetään olemassa olevaa ja jatkuvasti tuotettavaa dataa erilaisilla alustoilla. Avoin tiede perustuukin ajatukseen, että on olemassa jaettuja, avoimia alustoja, joissa tiedejulkaisutkin toimivat notebook-tyyppisesti, ollen helposti lainattavia ja jaettavia.

Tämä suuntaus asettaa kysymyksen, mitä tapahtuu nykyiselle markkinatutkimustiedon tuottamiselle, jossa jokaista asiakasta varten on totuttu keräämään oma aineistonsa ja analysoimaan sitä usein irrallaan muista aineistoista? On arvioitu, että tämäntyyppinen tiedonkeräys vähenee ratkaisevasti. Näin nykyisistä markkinatutkijoista ja markkinatutkimusyrityksistä tiedonkerääjinä tuleekin enemmän datan ja tiedon ymmärtäjiä – ei tuottajia.

Tekoäly ja sen rooli niin tieteessä kuin tutkimuksessa on tärkeä ja puhututtava aihe. On esitetty, että tulevaisuudessa tekoäly muodostaa tutkimushypoteesimme – ja myös arvioi analyysiemme oikeellisuuden ja siten myös julkaisukelpoisuuden esimerkiksi tieteellisissä journaleissa. Tässä skenaariossa yksittäisen tutkijan mahdollisten virhetulkintojen määrä vähenee, ja rooli tulee olemaan tehdyn analyysin tuloksen tulkki ja tulkitsija: ymmärtäjä.

Tekoäly myös vauhdittaa niin tiedon keräyksen kuin käsittelyn nopeutta, kun väliin ei enää tarvita tutkijan omaa työtä. Tietoa tulee olemaan enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin, kaikkien eri alojen tutkijoiden, yritysten sekä yhteisöjen käytettävissä ja hyödynnettävissä, globaalisti, kaiken aikaa. Yhtenä kriteerinä avoimuudelle on esitetty yhteisen hyvän ja sosiaalisen vaikuttavuuden mittaria.

Avoimuus ja suuren yleisön pääsy tietoalustoille myös kasvattaa luottamusta tutkimukseen, ja samaan aikaan tutkijoita tarvitaan esimerkittämään ja havainnollistamaan löydökset kaikille ymmärrettävällä tavalla.

Teknologian suurempi rooli tutkimuksessa tarkoittaa myös teknologia-alan yritysten suurempaa vaikuttavuutta tutkimuksen kentällä. Globaaleista teknojäteistä tulee tiedon päätukijoita, kuraattoreita ja myös tiedon jakelijoita. Teknologiatoimijat osallistuvatkin tulevaisuudessa niin tieteen kuin rahoituksenkin kentälle suuressa roolissa. Pelkästään rahoituskysymykset ja niiden ratkaiseminen pohdituttavat alan tutkijoita kongressisalillisten verran jo tällä hetkellä.

Vaikka moni asia muuttuu ja nykyiset toimintatapamme tulevat väistämättä jäämään taakse, sosiaalipsykologina olen vakuuttunut ihmisymmärryksen tärkeydestä ja jopa suuremmasta roolista tulevaisuudessa. Siinä missä näemme nyt markkinatutkimuksiimme osallistuvien kuluttajien muutoksen objekteista agenteiksi, voimme myös positioida itsemme uudelleen tiedon kerääjistä sen ihmistulkeiksi ja ymmärryksen tuojiksi. Tämän merkitys ei häviä.

Lisätietoja:
Anna Bäckström, Business Director
[email protected], p. 041 5282548

Kirjoittaja vetää Human Insight Lab -tutkimusyksikköä Frankly Partnersilla sekä työskentelee sosiaalipsykologian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Blogin lähteenä on käytetty artikkelia: Research Futures – Drivers and scenarios for the next decade, Elsevier and Ipsos MORI, 2019. www.elsevier.com/connect/elsevier-research-futures-report