Työntekijäkeskeisyyttä trainee-näkökulmasta

Muistan pohtineeni nähtyäni ilmoituksen harjoittelupaikasta franklyllä, että lähdenkö kokeilemaan tätä alaa syvemmin, mutta tutustuttuani edellisen harjoittelijan kirjoittamaan blogipostaukseen harjoittelukokemuksista sain sysäyksen alkaa kirjoittamaan hakemuskirjettä. Itseeni vetosi se, että harjoittelija itse kertoi kokemuksistaan omasta perspektiivistään. Joku, jolla ei vielä ollut vuosien kokemusta alasta ja yrityksestä, joku johon todella pystyi samaistumaan. Kyllä esimiehet ja muut kollegat voivat kertoa siitä, kuinka käytännössä harjoittelu on sitä ja tätä, mutta tunne ja kokemus välittyy vahvemmin, kun itse harjoittelun kokenut siitä kertoo.

Myöskin huoli aiempien huonojen harjottelukokemusten uusiutumisesta oli turha ja pelko kahvinkeittotehtävistä pyyhkiytyikin mielestä jo ensimmäisinä päivinä, kun minut otettiin lämpimästi vastaan. Ensimmäisinä päivinä – ja viikkoina opin paljon franklystä ja hasanista, kun meille uusimmille tulokkaille esiteltiin erilaisten tiimien kautta tätä kokonaisuutta, jonka osaksi aloimme sulautumaan. Oli hauskaa, että näissä samoissa alkututustumisissa oli mukana niin me eri osastojen harjoittelijat, kuin myös muihin rooleihin tulleet uudet työntekijät. Tästä tuli olo, että olimme myös harjoittelijoina aivan yhtä tärkeitä kuin muutkin työntekijät. Tämä ja muutenkin tapa, jolla meidät kaikki otettiin vastaan, auttoi ymmärtämään, että olin tullut paikkaan, jossa on turvallista tutustua alaan paremmin. Myöhemmin tätä tunnetta vahvisti myös se, kun minun kirjoittaessa esittelytekstejä itsestäni minua rohkaistiin välttämään puhumasta itsestäni vain harjoittelijana.

Se, että täällä on ihmisten hyvä olla ja ihan ammatilliseltakin kannalta ajateltuna – se, että täällä ajatellaan ihmiskeskeisesti – vahvistui entisestään syksyn aikana. Oli mukavaa huomata, että lähes aina kaikilla on kamerat päällä etä- ja hybridipalavereita pidettäessä. (Tämä myös auttoi huomattavasti nimien oppimisessa, kun pystyi lunttaamaan videopuhelusta nimet sitä mukaa kun ne meinasivat unohtua) Vaikka olen syksyn aikana melko paljon tehnyt toimistolla töitä, pidän hyvänä sitä, että on mahdollisuus olla etänä tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi itse totutin kotiini muuttaneet kissanpennut omaan ääneeni ja läsnäolooni etäilemällä enemmän niiden kotiin muuton jälkeen. Myös joustavuus työajoissa varmasti helpottaa kaikkia työntekijöitä siten, että voi aloittaa aiemmin tai myöhemmin tarpeen vaatiessa, eikä kaikkien aina tarvitse olla tasan kahdeksalta aloittamassa. Kerran halusin yhteen (ei alaan liittyvään) webinaariin iltapäivästä osallistua, niin sovitin työajat aloittamalla aikaisemmin, että sain kokonaisen työpäivän pidettyä ennen sitä. 

Oli piristävää huomata, että franklyllä näiden jo edellä mainittujen syiden lisäksi ihmiskeskeisyys – tai työntekijäkeskeisyys näkyy myös siten, että ihmisten kehittymistä tuetaan koko heidän uransa ajan, eikä oppiminen suinkaan pääty harjoitteluun tai ensimmäisiin uravuosiin. Työntekijöiden annetaan kehittyä ja kehittää uusia tekniikoita ja samoin ollaan avoimia uusille ajatuksille ja valmiita vaihtamaan työtapoja, mikäli työntekijöillä on uusia ajatuksia paremmista. Jatkuva kehittyminen ja työtapojen viilaaminen mahdollisimman hyviksi on näkynyt harjoitteluni aikana mm. erilaisilla workshopeilla ja keskusteluhetkillä, joissa osassa on ollut mukana koko franklyn tiimi ja osassa on keskitytty vain tutkimus puolen osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden huomioon ottaminen on keskeinen osa franklyn toimintaa ja se näkyy mm. näissä workshopeissa pohtimalla, sitä miten asiat näkyvät ja muuttuvat tulevaisuudessa. Vaikka näiden kehittymishetkien tavoitteena onkin ollut kehittää yritystä ja sen sisäistä osaamista ja tekniikoita, koen niiden olleen silmiä avaavia ja auttaneen itseäni ymmärtämään alaa ja mm. työnkulkua erilaisissa projekteissa. 

Nyt kun olen jo tehnyt suurimman osan harjoittelustani ihmettelen mihin syksy on hurahtanut. Olen kyllä ehtinyt oppia hirveästi asioita. Voin kertoa muun muassa, että nyt ymmärrän paremmin insight -työtä ja millaisia metodeja erilaisissa tilanteissa kannattaa käyttää. Voisin väittää myös ymmärtäväni niin sanotusti datan elinkaarta liittyen asiakasprojekteihin. Olen päässyt työskentelemään sen lähes jokaisessa vaiheessa - aina kyselyiden luomisesta niiden analysoimiseen ja raportointiin asti. Harjoittelun aikana olen päässyt työskentelemään monipuolisesti erilaisten projektien ja asiakastarpeiden parissa ja koen keränneeni paljon tietotaitoa alasta ja ymmärtäväni kokonaisuuksia huomattavasti paremmin. Vaikka olen oppinut hurjan paljon asioita, väitän parasta kuitenkin olleen se, että opit on saatu aina sidottua johonkin oikeaan projektiin ja olen käytännössä päässyt harjoittelemaan erilaisten ohjelmistojen käyttöä. 

On ollut hauskaa nähdä, miten erilaisilla taustoilla täältä löytyy ihmisiä ja miten monipuolisesti pääsee omaa osaamistaan hyödyntämään. Olen positiivisesti yllättynyt, miten erilaisiin projekteihin ja tehtäviin olen päässyt mukaan ihan vain sillä, että olen kertonut laajasti omasta taustastani ja osaamisestani muille työntekijöille. Pääsin mukaan yhteen projektiin kerrottuani omasta harrastuneisuudestani aiheeseen ja toisessa projektissa taas pääsin työskentelemään videoeditoinnin parissa, sillä olin mainitsin osallistuneeni lyhytelokuvakilpailuun aiemmin syksyllä. Koen vahvistaneeni osaamistani erilaisten tutkimusmetodien parissa ja olen päässyt käyttämään monipuolisesti valmista osaamistani.

Hakiessani tätä harjoittelupaikkaa muistan kysyneeni haastattelussa nykyiseltä esimieheltäni, että mikä on hänen mielestään parasta työssään ja muistan vastauksen suunnilleen olleen, kun pääsee keräämään monipuolisesti erilaista dataa niin kvantitatiivisilla, kuin myös kvalitatiivisilla metodeilla ja löytämään niiden välisiä yhteyksiä ja luomaan ymmärrettäviä kokonaisuuksia, jotka selittävät ilmiöitä ja kuluttajia. Nyt katsoessani taaksepäin siihen hetkeen – en voisi olla enempää samaa mieltä. Uskonkin, että mikäli toiveissa on päästä oppimaan, kuinka yhdistää näitä erilaisia metodeja ja ymmärtämään asiakkaita on frankly juuri oikea paikka siihen. 

Kirjoittaja: Liisa Hyvönen