Fondia
“No-asshole policy”, toteaa konservatiivista ja kankeaa lakitoimialaa murtavan listayhtiön vuosikertomus.
On kuljettu pitkä matka hippikommuunina Ruttopuiston läpi vaeltaneesta ja alalla naureskellusta lakipalveluyrityksestä tähdeksi, jota alan tämän hetken suurin haaste, pula osaavista työntekijöistä, ei kosketa. Toimialan käytäntöjen haastaminen ja vastavirtaan uiminen on kääntynyt Fondian eduksi ja taannut sen, ettei Fondialle tulla downshiftaamaan vaan tekemään töitä korkealaatuiseen ja luotettavaan lakipalveluyritykseen, jossa ihmisten hyvinvointi on kaiken keskiössä.
Tänä päivänä Fondian Helsingin toimiston marmoriportaat johtavat design-huonekaluja notkuvaan aulaan. Barista tervehtii iloisesti. Toimisto ei kuitenkaan ole aina ollut yhtä hohtava, eikä toimistoja ole aina ollut useammassa kaupungissa Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Lakitoimialan veneenheiluttajan matka työntekijäkokemuksen ja teknologian edelläkävijäksi ei ole ollut itsestään selvä vaan on vaatinut systemaattisia päätöksiä ja uskoa siihen, että venettä pitää heiluttaa.
Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä Fondiassa on tehty toisin.
“Miten sinulla menee?”, yksi Fondian perustajista ja hallituksen jäsen Timo Lappi tuijottaa intensiivisesti vieraansa silmiin.
Yleispätevä bisneshenkinen tervehdys ei kelpaa vastaukseksi, sillä Lappi on aidosti kiinnostunut vieraistaan — bisneksestä ja ihmisistä. Ihminen ei ole sattumalta muodostunut tärkeäksi teemaksi: toimiala oli rikki. “Lakipalvelualalta puuttui työnantaja, joka mahdollistaisi muun elämän työn tekemisen lisäksi”, hän kertaa motiivejaan Fondian perustamisen taustalla.
Vastuullisuus, inhimillisyys ja hyvä työelämä ovat medioiden puhki koluamia aiheita, mutta todellisuudessa vain harvoille yrityksille aitoja erottautumisen paikkoja vaikka kilpailu työntekijöistä on kovaa. “Fondiaa perustaessamme tiesimme, että kilpailu työntekijöistä tulee kasvamaan. Sen voimakkuus kuitenkin yllätti”, Lappi sanoo.
“Aiemmin naljailtiin, että Fondialle tullaan downshiftaamaan”, Fondian toimitusjohtaja Harri Savolainen muistelee. Sittemmin ääni on muuttunut. Uudet sukupolvet kysyvät mitä yrityksillä on annettavana heille. “Juridiikkaa voi tehdä fiksummalla tavalla. Olemme onnellisessa asemassa, kulttuurimme on tähän hetkeen sopiva. Meille on imua”, hän jatkaa. “Meidän brändi menee ihon alle — hyvässä ja pahassa”, Fondian Group Marketing Officer Tämer Mohsen täydentää.
Kun muu toimiala kamppailee osaajista ja keksii keinoja houkutella uusia työntekijöitä, ei Fondian tarvitse osallistua kilpalaulantaan. Fondian panostus ihmisten hyvinvointiin imee puoleensa huippuosaajia toimialalla poikkeuksellisella tavalla.
Timo Lappi ja Harri Savolainen (kuva Junnu Lusa)
Vuosituhannen vaihteessa, Fondiaa perustettaessa, toimialan toimintamallit kuulostavat kuluvalla vuosikymmenellä elävälle irvokkaalta. Papereita postitettiin ja faksattiin. “Osa juristeista teki töitä ilman tietokoneita. Nuorena ja tuoreena tekijänä sain tehtäväksi selvittää, miten liitetiedosto lähetetään. Nousin sillä toimiston teknologiavoittajaksi”, Lappi naurahtaa.
Tästä tuli kantava ajatus Fondiaa perustettaessa — teknologia haluttiin valjastaa kasvattamaan työnteon tehokkuutta. Tänä päivänä sähköinen asiointi on jo itsestäänselvyys, mutta tuolloin ajatus teknologian hyödyntämisestä poikkesi voimakkaasti alan toimintatavoista.
“Halusimme hyödyntää sen ajan moderneinta teknologiaa. Teknologiaa hyödyntämällä saatiin paitsi lisää aikaa muuhun työhön, pystyttiin myös varmistamaan lisää aikaa työntekijöiden hyvinvointiin,” Lappi summaa.
Teknologian hyödyntäminen mahdollisti myös kokonaan uuden asiakasryhmän identifioioimisen. “Näimme, että modernisoimalla toimialaa voisi syntyä uusi asiakasryhmä, jolla olisi varaa käyttää juristia. Lähdimme siniselle merelle”, Lappi kertaa.
Juridiikkaa pystyi myös tekemään totuttua fiksummalla tavalla. Fondia toi yhteen in-house juristien sekä erikoisaajien parhaat puolet. Syntyi lakiosasto palveluna, joka oli syntyessään distruptiivinen ja nosti perinteisellä toimialalla epäileviä soraääniä.
“Kuudentoista vuoden jälkeen monet muut yrittävät samaa toimintamallia. Konsepti on todistanut itsensä erittäin toimivaksi”, Mohsen myhäilee.
Epäilijöitä on silti riittänyt yrityksen toiminnan ensimmäisestä päivästä alkaen. Matka ensimmäiseltä toimistolta KY-talon startup-loosseista nykyiseen loisteeseen on vain 1500 askelta, mutta mielikuvissa on kuljettu vähintään maraton. “Mikäs se tällainen lakitoimisto on, kun ei ole edes nimeä alaovessa”, Lappi muistelee huvittuneena yrityksen historian ensimmäistä asiakaskohtaamista.
“Fondia raivasi tietä Suomessa Alternative Legal Service Provider -sektorille. Alussa ero asianajotoimistojen ja lakipalveluiden välillä on ollut radikaali. Mutta maailmat ovat lähentyneet ja ALSP-sektori noteerataan nykyään myös toimialan keskeisimmissä tutkimuksissa”, Mohsen pohtii.
Tämer Mohsen (kuva Junnu Lusa)
Perustajat valitsivat jo varhaisessa vaiheessa luovansa lakipalveluyrityksen, eikä partner-malliin perustuvaa asianajotoimistoa. Fondiasta tulikin Pohjoismaiden ensimmäinen listautunut lakipalveluyritys. Asianajotoimistojen osakkaiden on oltava Asianajajaliiton jäseniä. Tässäkin Fondia tarpoi perinteitä vastavirtaan.
“Alkuvuosina jouduimme usein perustelemaan, olemmeko uskottava tai luotettava, kun emme kuulu Asianajajaliittoon”, Lappi muistelee. “Ajatuksemme kuitenkin heti alkuvaiheesta asti oli tehdä listautumiskelpoinen yritys”, hän jatkaa kertoo.
Päätös osoittautui fiksuksi. Fondia toimii ammattijohtajien ja moniammatillisen hallituksen ohjauksessa. “Emme toimi hierarkisesti partner-putken kautta”, Savolainen toteaa. “Se, että on hyvä asiantuntija ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä johtaja”, Lappi täydentää.
Listayhtiöihin yhdistetään helposti mielikuva kvartaalin tuloksen maksimoinnista. Pitkäjänteinen kehitystyö saa vähemmän huomiota. Mutta Lappi näkee asian toisin. “Tyypillisessä partner-mallissa tulos on sen partner-sukupolven omaisuutta. Siellä on valtava kynnys jättää puolet voitosta taseeseen, investointeihin, viiden vuoden päähän auttamaani”, hän pohtii. “Listayhtiö pystyy pidempijänteiseen ajatteluun. Ylihuomisen kurssi ei ole minulle yhtä tärkeä, kuin mikä se on kolmen vuoden kuluttua.”
Aleksanterinkadun ihmisvilinä on kiihtynyt lounasajan lähestyessä. Myös keskustelu vilkastuu uudestaan, kun pohdimme mistä visionäärisyys syntyy. “Rohkeudesta. Siitä, että uskaltaa yrittää. On parempi tähdätä täydellisyyteen ja osua hitusen sivuun, kuin olla täydellisesti keskiverto”, Savolainen sanailee.
Perinteikkäät toimialat poteroituvat. “Visionäärisyys on nöyryyttä ja uteliaisuutta katsoa, mitä toisilla toimialoilla tapahtuu. Oman auktoriteetin murtaminen on tervettä. Se mahdollistaa toiminnan kehittymisen”, Mohsen toteaa. Moni kokenut juristi on tottunut olemaan oman kukkulansa kuningas. Mutta asioita pitää pystyä katsomaan monipuolisemmista näkökulmista. “Asiakkaiden liiketoiminnan kohtaamat haasteet ovat niin komplekseja ja jatkuvasti muuttuvia, ettei juridiikka voi olla omassa vakuumissaan”, Mohsen jatkaa.
”Konservatiivisella toimialalla istutaan toimistossa puku päällä. Fondiassa oli heti alusta asti toisenlaista. Esimerkiksi yhdeksi Fondia Day -teemaksi valikoitui hippikommuuni matkalla Woodstockiin. Ruttopuiston muut asianajat hieroivat silmiään, kun vaelsimme puiston läpi valtaamaan toimitilamme”, Lappi muistelee.
Haastajan asema ja vahva kulttuuri liimaa ihmisiä vahvasti yhteen. Alkuajoista on kuljettu menestyksekkääksi listayhtiöksi, mutta hippikommuunin asenteesta ja vastavirtaan uimisesta on vielä merkkinsä Fondian yrityskulttuurissa. Vuosikertomuksessa komeileva No-asshole policy näkyy myös arjessa ja vaatimus reilusta käytöksestä koskee niin kollegoja kuin asiakkaitakin.
Toimialan perinteiden kyseenalaistaminen on lopulta tuottanut ja irvailu pienestä turhanpäiväisestä piipertämisestä on muuttunut hiljaisemmaksi. “Todistimme, että lakitoimialalla työ voi olla mielenkiintoista ja samalla työehdot ja asenne voivat olla kohdillaan”, Lappi summaa ylpeänä.
