Yrityksen hallitus voi tehdä halutessaan paljonkin kasvun eteen huolehtimalla, että yrityskulttuuri kehittyy kasvuhakuiseksi. Ja jos hallituksen ote on energisoiva, se tarttuu myös yrityksen johtoon.
Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, sanotaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvuyritysten määrä Suomessa on kuitenkin vähentynyt koronavuosien jälkeen. Vuonna 2022 niitä oli kaikilla toimialoilla yhteensä 2600 kappaletta. Kasvuyritysten määrä oli huipussaan vuonna 2019, jolloin niitä oli 3 730 kappaletta.
”Hallituksella voi olla vahvakin rooli siinä, miten yrityskulttuuri saadaan tukemaan kasvua. Samalla hallituksen pitää olla kartalla, miten paljon yrityksellä on ensinnäkin kykyä ja toisaalta mahdollisuuksia ottaa riskejä. Olennaista on, ettei hallitushuoneessa jarruteta rohkeaa linjaa loputtomilla analyyseillä, vaan kyetään myös päätöksiin. Hallituksen pitää asettaa rajoja, mutta ei kahlita. Osana strategian seurantaa on hyvä sopia myös sopivista ajallisista kasvun etapeista”, sanoo neljän eri yrityksen ja kahden säätiön hallituksessa työskentelevä Laura Raitio.
Hän on muun muassa pörssiyhtiö Rauten hallituksen puheenjohtaja. Yritys tarjoaa koko tuotantoprosessin kattavia ratkaisuja viilun ja vanerin sekä viilupalkkien tuotantoon. Kasvutavoite on keskeinen osa strategiaa.
Laura Raitio kannustaa hallitustyöskentelyyn, jossa puhutaan asiat avoimesti halki.
”Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä kasvun matkalla voi olla paljonkin töyssyjä. Sanoisin, että hallitushuoneissa keskustellaan paljon räväkämmin kuin aikaisemmin ja myös itsekriittisesti siitä, tuottaako hallitus riittävää lisäarvoa yritykselle ja sen johdolle. Hallituksessa työskentely vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä sekä samaan aikaan kannustavaa otetta. Minusta yrityksen johdon pitäisi saada tuntea itsensä energisoituneeksi hallituksen kokouksen jälkeen.”
Rohkeat kasvutavoitteet
Hallituksissa työskentely ei tarkoita suinkaan pelkästään kokouksissa istumista. ”Kun asiasta sovitaan, voimme toimia esimerkiksi yrityksen johdon apuna asioissa, joissa hallituksen jäsenen kokemus tai erityisosaaminen voidaan saada paremmin käyttöön. Pidän tätä työtä jännittävänä ja monipuolisena. Mieluisinta minulle on hallituksen strategiatyö yhdessä johdon kanssa ja sen miettiminen, miten tavoitteisiin päästään. Muutos on aina yhtä innostava asia.”
Raitio arvostaa voittoa tavoittelematonta, ei-kaupallista Kasvuryhmää, jonka jäsenenä ovat 250 keskisuuren kasvuyrityksen johtajat. Ryhmän eräs idea on ns. Törkee lupaus, rohkea kasvutavoite, jonka jokainen yhteisön jäsen on antanut. Kyse on kovasta liikevaihtotavoitteesta, jota ei voi saavuttaa vain viilaamalla nykyistä liiketoimintaa.
”Olen viehättynyt tästä rohkeasta isot luvut pöytään -asenteesta”, jatkaa Laura Raitio.
Sisältä päin katsottuna suomalaiset yritykset ovat kehittyneet paljonkin niiden viimeksi kuluneiden 13 vuoden aikana, kun Laura Raitio on työskennellyt suomalaisyritysten ja -organisaatioiden hallituksissa.”
On siirrytty muun muassa hierarkisista rakenteista matalampiin organisaatioihin, itseohjautuviin tiimeihin ja valmentavaan johtamiseen. Ja kehitys jatkuu. Yrityskulttuuri ja johtaminen ovat nykyisin vahvemmin hallitusten asialistalla. Yrityksiin ei yksinkertaisesti saada osaajia, jolleivat työn sisältö ja johtaminen ole kunnossa. Samalla hallituksissa tehty työ on ammattimaistunut, vaikkei kaikki ole tietenkään täydellistä. Monimuotoisuus on lisääntynyt hallituksissa, ja hallituksen jäsenten valintaprosessit ovat kehittyneet.”
”Hallituksiin tarvitaan paljon erilaista kokemusta ja näkemystä. Onkin hyvä, että hallitusten kokoonpano muuttuu ja kehittyy nimenomaan strategiasta johtuvien tarpeiden myötä. Kasvun eri vaiheissa tarvitaan useimmiten erilaista osaamista hallitukseen”, toteaa Laura Raitio.
